Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70% koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia.

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita tieto-ja viestintäteknologian (tvt) tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on edelleen keskeistä. Tieto-ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä opiskelun välineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoituksiin tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa.

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Perusopetukseen valmistavaan opetukseen on oikeutettu henkilö, joka on tullut oppivelvollisuusiässä Suomeen. Valmistava opetus kestää pääsääntöisesti yhden kalenterivuoden, ja sen aikana on tarkoitus oppia mm. perusopetukseen siirtymiseen tarvittava kielitaito joko suomen tai ruotsin kielessä, sekä muut koulunkäyntiin tarvittavat taidot. Opetuksen tulee myös edistää suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Valmistavalla opetuksella on oma opetussuunnitelmansa. Tämä opetussuunnitelma edellyttää, että valmistavassa opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa soveltuvin osin ja se velvoittaa myös integroimaan valmistavien luokkien oppilaita yleisopetuksen ryhmiin heti alusta alkaen.

Filosofia on tieteenala, joka tutkii todellisuutta, tietoa ja inhimillistä elämää koskevia yleisiä käsityksiä sekä niiden perusteita. Filosofian harjoittajaa kutsutaan filosofiksi. Vaikka filosofiaa voidaan pitää tieteenä, se poikkeaa muista tieteistä argumentoivan luonteensa johdosta: kyse on tyypillisesti juuri ihmisen näkökulmasta asioihin ja niiden merkityksiin. Filosofia-wikikirjan tavoitteena on kertoa filosofiasta ja sen tunnetuista uraanuurtajista.

Kun yleistävissä esityksissä määritellään graafista suunnittelua, sitä luonnehditaan tavallisesti taideteollisuudeksi, jossa painettavaksi tarkoitetulle viestille annetaan visuaalinen muoto. Graafinen suunnittelu voidaan pelkistää myös paralingvistiseksi viestinnäksi, jossa viesti välittyy samanaikaisesti sekä kielellisten että ei-kielellisten koodien avulla. Graafinen suunnittelu on läsnä kaikkialla, enemmän kuin mikään muu taidemuoto. Se vastaa niin yksityisiin kuin yleisiin tarpeisiin, kattaa ja välittää kaiken ekonomiasta ergonomiaan ja se tukee monipuolisesti sivistystä taiteesta arkkitehtuuriin, filosofiaan ja etiikkaan, kirjallisuuteen ja kieleen, tieteeseen politiikkaan ja esittäviin taiteisiin.

Öljyvärimaalaus on erilaista kuin esimerkiksi vesivärimaalaus. Vaikket pitäisikään vesivärimaalauksesta, niin se ei tarkoita sitä ettetkö pitäisi öljyvärimaalauksesta. Öljyvärien voisi kuvailla olevan kuin hammastahnaa. Siksi öljyväri on ihanteellista maaliainetta joko siveltimellä tai maalausveitsellä levitettäväksi tahnamaisuutensa takia. Värejä on helppo hallita, sillä ne eivät valu vesivärien tapaan, värien sekoittaminen on helppoa ja sekoittamalla saadaan syntymään useita eri värisävyjä.

Askartelu on käsityön alalaji, jossa tehdään käsin käyttöesineitä tai koriste-esineitä. Askartelussa käytetään yleensä helposti työstettäviä materiaaleja, kuten paperi, kartonki, liima tai silkkipaperi sekä yksinkertaiset ja melko vaarattomat työvälineet. Askarteluvälineinä voidaan käyttää esimerkiksi kynää, saksia tai puikkoa. Askartelun oppiminen ei edellytä ennakkotietämystä tai kummoisia kädentaitoja, minkä vuoksi se on lasten ja erityisryhmien suosiossa. Askartelu sopiikin kaikenikäisille ja -taitoisille. Vaativan askartelun yhteydessä puhutaan yleensä käsityöstä tai taidekäsityöstä.

Tämän kirjan tarkoitus on perehtyä erilaisiin kitaratyyppeihin, niiden virittämiseen ja soittamiseen. Kirja on suunnattu aloittaville kitaristeille ja kitaran soitosta kiinnostuneille (ja tulevaisuudessa ehkä pidemmällekin päässeille). Kitara on yksi vanhimmista soittimista ja sen esikuvia on tavattu muinaisessa Keski-Aasiassa. Kitaraa voidaan soittaa hyvin erilaisissa kokoonpanoissa sooloista useamman hengen bändeihin. Kitaran kanssa samantapaisia soittimia ovat myös mm. ukulele, mandoliini ja balalaikka.

Sävellyksen voi kirjoittaa heti nuoteille, tai sitten sen voi esimerkiksi ainoastaan painaa mieleensä, nauhoittaa jollain soittimella, syöttää tietokoneen musiikkiohjelmaan. Säveltäminen ei sinänsä vaadi mitään taitoa, koska kuka tahansa voi keksiä uusia melodioita. Säveltäjät kuitenkin luokitellaan usein vähemmän ja enemmän arvostettuihin heidän teostensa perusteella, ja säveltämistaitoja voi kehittää opiskelemalla ja harjoittelemalla. Tyypillistä populaarimusiikissa on, että säveltäjä luo parhaat kappaleensa uransa alkuaikoina, mikäli ura kestää vuosikymmeniä. Taidemusiikissa taas monet suurimmista teoksista on luotu säveltäjän viimeisinä elinvuosina.

Elokuvaopas on avuksi elokuvien katsomisjärjestyksestä päättämiseen. Oppaassa on lueteltu elokuvia tähditettynä yhdestä neljään. Perustana luokitukselle ovat lehdistön kriitikkojen antamat tähdet sekä arvosanoja kokoavat elokuvasivustot. Tällä hetkellä oppaassa on noin 9500 nimikettä. Ylläpidon helpottamiseksi viiden tähden elokuvat luetaan neljän tähden elokuvien joukkoon. Kolmen tähden elokuva on suositeltava, kaksi tähteä tai vähemmän saaneet ovat henkilökohtaisempaan makuun.

Esperanto on kaikkien aikojen puhutuin keinotekoinen kieli. Sen nimi tulee salanimestä Dr. Esperanto, jonka alla L. L. Zamenhof, puolalainen silmälääkäri, julkaisi kielen vuonna 1887. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava, neutraali kieli käytettäväksi lingua francana kansainvälisessä kommunikoinnissa esimerkiksi englannin sijaan. Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut sitä virallisesti käyttöön, esperantolla on kasvava puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen. Nykyään esperantoa käytetään monenlaiseen toimintaan, kuten matkustamiseen, kirjeenvaihtoon, kulttuurivaihtoon, kokouksiin, kirjallisuuteen ja kielineuvontaan.

Klassinen egypti (joskus myös Keskivaltakunnan kieli) on muinaisen Egyptin kielistä ehkä tunnetuin variaatio. Sitä käytettiin pääasiassa Keskivaltakunnan aikana (n. 2055–1650 eaa), mutta se säilytti merkityksensä uskonnollisissa teksteissä aina Kreikkalais-Roomalaiselle kaudelle saakka. Klassista egyptiä kirjoitettiin pääasiassa hieroglyfein uskonnollisissa yhteyksissä, kun taas hallinnollisissa asiakirjoissa käytettiin pääasiassa kursiivihieroglyfejä.

Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen.

Seuraava osa vaippa, on noin 3000 kilometriä paksu. Vaipan ainesosia ei tarkalleen tiedetä, mutta sen arvellaan olevan pääosin kovaa, kiinteätä ainetta. Keskellä on maan ydin, jonka säde on noin puolet Maapallon säteestä, eli 3300 kilometriä. Se on jaettavissa kahteen osaan, sulaan ja jähmeään ytimeen. Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta.

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin. Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Systeemin käytännöllisyys tulee ilmi silloin, kun koodeja luokitellaan. Digitaalisen koodin yksiköt ovat selvästi toisistaan erottuvia, jonka vuoksi ne ovat usein helpommin ymmärrettäviä. Analoginen koodi puolestaan toimii jatkumolla ja luonnon koodit ovat usein tässä mielessä analogisia. Fiske käyttää esimerkkinä tanssia, jossa käytetään hyväksi eleitä, asentoja ja tanssijoiden keskinäistä etäisyyttä. Niitä on hankala erottaa toisistaan täsmällisesti ja mitattavasti, mikä tekee niistä analogisia.